Ruoka on kestävä trendi Suomessa
Ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lehtien palstat ja internet on täynnä ruoka-aiheisia kirjoituksia, blogeja ja tietenkin ruokaohjeita. Ruuasta julkaistaan myös jatkuvasti erilaisia tutkimuksia. Välillä kehutaan tiettyjen ruoka-aineiden terveellisyyttä ja välillä taas kiistetään. Joskus voi käydä niin, että viisi vuotta sitten julistettu ihmeruoka voi osoittautua jälleen epäterveelliseksi.
Trendien muuttuminen näkyy erityisen selvästi niin kutsutuissa super foodeissa, joita pyritään markkinoimaan kuluttajille. Jokin aika sitten goji-marjat olivat suosittuja, sitten taas maca-juuri, jonka jälkeen monet terveysintoilijat vannoivat spirulinan tai kvinoan nimeen. Tällä hetkellä erityisen suosittu super-food on etiopialainen teff-vilja, jonka sanotaan villinneen julkkiksia Hollywoodissa.
Suhde ruokaan kertoo ihmisestä paljon
Monia tavallisia ihmisiä kummastuttaa ruuan nostaminen keskiöön ihmisten elämässä. Ravintoloissa käymisestä on tullut elämää isompi tapahtuma, joista ihmiset metsästävät uusia kokemuksia ja elämyksiä. Samalla ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruoka on ihmisille kuitenkin hyvin henkilökohtainen asia. Samalla se on yksi harvoja asioita elämässä, joihin ihminen voi vaikuttaa suoraaan ja jota ihminen voi hallita. Maailmanpolitiikkaan, hallituksen päätöksiin tai vaikkapa ilmastonmuutokseen, on tavallisella ihmisellä hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. Ruoka tai kuluttaminen on kuitenkin ihmisen itsensä päätettävissä. Aivan kuten ihminen voi valita, ostaako hän itselleen esimerkiksi hienot adidas kengät, voi hän itse päättää mitä suuhunsa pistää.
Suhde ruokaan myös jakaa kansalaisia. Toiset suhtautuvat ruokaan hyvinkin neuroottisesti: he saattavat punnita omia annoksiaan tai laskea tarkkaan ruuasta saatavat ravintoaineet. Toisille taas ruuan terveellisyys ei merkitse juurikaan mitään. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi lasten kasvava ylipaino, mikä tietenkin on aina vanhempien syy.
Ruualla on tärkeä vaikutus ihmisen terveyteen
Moni luulee, että vain kallis ruoka on terveellistä, eikä köyhällä ole varaa syödä terveellisesti. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan monet halvat raaka-aineet saattavat olla erittäin terveellisiä. Jokainen suomalainen tietää esimerkiksi, kuinka metsiemme antimet – marjat ja sienet, ovat äärimmäisen terveellisyyden lisäksi myös täysin ilmaisia. Jokainen suomalainen voi kerätä niitä mielin määrin metsästä.
Tavallinen kotiruoka on usein huomattavasti terveellisempää kuin ravintolaruoka, sillä monet hienotkin ravintolat käyttävät ruoka-annoksissaan huomattavan paljon rasvaa, sokeria ja suolaa. Pizzeriat ja muut pikaruokalat sitä vastoin tarjoilevat ravintoa, joka on tutkitusti erittäin haitallista ihmisen terveydelle, mikäli pikaruokaa kulutetaan huomattavat määrät.
Kotiruuassa parasta on tietenkin maku. Nykyään vain ani harvat ravintolat tarjoavat enää puhtaasti suomalaisia makuja, joihin jokainen suomalainen on kasvanut. Silakkapihvit, karjalanpaisti, hernekeitto tai vaikkapa siskonmakkarakeitto ovat ruokalajeja, joita miltei jokainen suomalainen rakastaa. Ne ovat myös terveellisiä ja helppoja valmistaa, jonka lisäksi ne maistuvat usein myös perheen pienimmille. Ruoka on myös iso osa kulttuuria, ja kotiruualla on tunnetusti iso osa suomalaisessa kulttuurissa ja perinteissä. Kansalla, jolla ei ole omia ruokalajejaan ei ole myöskään yhteyttä ympäröivään luontoon, missä ruoka on tuotettu. Tässä kotiruoka näyttelee suurta roolia, sillä se on osa elävää perinnettä, mikä tietty muuttuu ajan kanssa.
Tärkeintä on nähdä ruoka omaa elämää ylläpitävänä asiana, mutta samalla siitä ei tarvitse tehdä elämää suurempaa asiaa – riittää kun katsoo mitä suuhunsa panee ja muistaa aterioida toisten ihmisten kanssa.